|
Kouluruokailu ja päiväkotiruokailu tulevat näköjään säilymään toistaiseksi otsikoissa. Viimeisin kohu syntyi Helsingin valtuuston tehtyä päätöksen, jossa päiväkodit siirtyvät kaupungin ruokapalveluliikelaitoksen Palmian piiriin. Tämä on kuohuttanut päiväkotilasten vanhempia ja muutamat ovat olleet minuunkin yhteydessä. Mitä tehdä? Kunnilla on todella heikko taloudellinen tilanne ja kaikesta tulee leikata ja säästää ja toimintoja tehostaa. Kyseessä on tietenkin kokonaisuuden ymmärtäminen sekä sen vaikutusten pitkän aikavälin huomioonottaminen. Voimme puhua arvovalinnoista. Mikä sitten on paras ratkaisu tähän kouluruokadilemmaan?
Kouluruokailu kuuluu perusopetuslain mukaan oppi- ja opetusvelvollisuuteen. Kyseessä on näin ollen ravinnonsaannin rinnalla myös opetustapahtuma. Se miten tämä opetustapahtumakriteeri sitten toteutuu, on aivan toinen asia. Espoossa tehtiin opetuslautakunnassa päätös leikata opettajien valvonta-aterioita. Tämä tarkoittaa sitä, että ruokailua valvotaan entistä vähemmän. Tällöin ruokailun kasvatuksellinen puoli jää täysin vähäpätöiseen asemaan. Kuka opastaa oppilaita kokoamaan täysipainoisen aterian tai opastaa heitä ruokailu- ja pöytätavoissa? Ei käytännössä kukaan! Moni koti on "ulkoistanut" tämän ruokakasvatustehtävän yhteiskunnalle jo vuosia sitten. Miten lapset saavat mallin oikeanlaisesta ateriasta ja sivistyneistä pöytätavoista?
Espoossa ollaan tekemässä suurta investointipäätöstä. Nykyinen ruokapalveluliikelaitoksen Espoo Cateringin keskuskeittiö on jo jäänyt pieneksi ja uusi keskuskeittiö tulisi rakentaa mahdollisimman pikaisesti. Päätös uuden rakentamisesta tulee ohjaamaan kouluruokailun toteuttamistapaa seuraavat parikymmentä vuotta. Siirtyäkö siis nykyistä enemmän pois koulukohtaisista valmistuskeittiöistä ja toimittaa valtaosaan kouluja ruoka keskuskeittiöstä vai rakentaa uusiin kouluihin omat keittiönsä? Tämä ratkaisu tulisi nyt siis tehdä ensin Espoo Cateringin johtokunnassa ja sen jälkeen valtuustossa. Kumpi vaihtoehto on parempi?
Olen entisessä elämässäni opettanut ruokatuotannon prosessin suunnittelua ja johtamista. Jos ajattelen asiaa täysin tekniseltä kantilta, on keskuskeittiöratkaisu paras. Sen avulla saadaan kustannusetua niin raaka-ainehankinnoissa, valmistamisessa, henkilöstössä sekä energiassa. Jakelu kouluihin tapahtuu tehokkaasti. Valmistettu ruoka jäähdytetään, pakataan ja kuljetetaan joko sen tarjoamista edellisenä päivänä ja sitten lämmitetään tarjolle tai sitten se kuljetetaan sen tarjoilupäivänä kuumana "suoraan isosta padasta". Teoriassa sillä tehdäänkö ruokaa suuri määrä ja se kuljetetaan tarjolle tai sillä, että se valmistetaan tarjoilupaikassa, ei ole laatuun suhteen merkitystä. Olen itse syönyt muutamia huippuaterioita 10 km:n korkeudessa lentokoneen businessluokassa. Ruoka on ollut keskuskeittiössä valmistettua ja tarjoiltu lämmitettynä.
Näin siis teoriassa, mutta miten sitten käytännössä? Moni pelkää, että keskuskeittiöruoka on mautonta bulkkia, sillä sitä valmistetaan niin vauvoille kuin vanhuksille ja kaikille siltä väliltä. Tämän vuoksi reseptiikka nousee erittäin suureen merkitykseen. Ei ole yleispätevää ruokaa, vaan ruoka on tehtävä tai sovellettava kohderyhmänsä mukaan. Mitä sitten tarjoaa valmistuskeittiö? Parhaimmillaan ruoantuoksua, ruoanlaittajan läheisyyttä ja yksilöllisempää ruokaa - pahimmillaan epätasalaatuista ruokaa, riippuen siis tekijöiden ammattitaidosta. Säästötoimenpiteet ovat iskeneet kyllä henkilökuntaankin eli pahimmillaan valmistuskeittiön henkilökunta valmistaa aterian puolivalmisteista tai eineksistä ja lopun päivää siivoaa koulun vessoja. Voi olla helppo ymmärtää työntekijöiden motivaation tasoa.
Minulla on kuitenkin pelko siitä, että mikäli toiminnallinen tehokkuus saadaan huippuunsa, menevätkö säästöt kunnan loputtomaan rahalaariin vai voisiko säästöjä suunnata esim. laadukkaampien raaka-aineiden hankintaan? Jos kuitenkin jostakin on säästettävä niin yhdistelmänä tehokas toiminta ja laadukkaammat, tuoreemmat raaka-aineet toisivat paremman lopputuloksen. Kouluissa panostettaisiin ruoan esillelaittoon ja ruokasalin viihtyisyyteen sekä kouluruokailun valvontaan!
Lähes jokainen kunta on laittanut arvoihinsa kestävän kehityksen. Miten tämä näkyy kouluruokailussa? Missä on sesongin ja lähellä tuotetut raaka-aineet tai luomuraaka-aineet kuntaruokailusta? Tästä on hyvä jatkaa viikon kuluttua.....
 |
