Jaakko Nuutila

Pari vuotta sitten alkoi suurempi keskustelu GMO:sta. Geenimuuntelun parissa on tehty valtavasti tutkimuksia. Osa tutkimuksista pitää muuntelua täysin turvallisena ja osa ehdottoman vaarallisena. Ydinkysymyksenä on ollut se, että siirtyykö geenimuunneltu ainesosa tai sen johdannaiset ja sivutuotteet ihmiseen tai toiseen kasviin tai eläimeen. Koska EU:n teettämät tutkimukset väittävät, että ainesosa ei siirry, on tällä kannalla vaikutusta moniin asioihin. Oma kantani on ehdottoman kielteinen ja tässä perusteluitani:

Jos aiheesta löytyy niinkin paljon tutkimuksia, joilla on osattu osoittaa geenimuunnellun ainesosan siirtyminen tai vaikutukset seuraavaan tasoon, ei aiheesta ole vielä riittävästi tietoa. Olisiko tärkeintä saada tutkittua tietoa huomattavasti nykyistä pidemmältä aikaväliltä? Jokainen muistaa varmaan mitä tapahtui kun lehmille alettiin syöttää muita lehmiä - vaikkakin luujauhon muodossa, mutta kuitenkin niin että syntyi hullunlehmäntauti!

Vaikka väitetään, että geenimuunneltu kasvi vaatii huomattavasti vähemmän tuholaistorjunta-aineita tai on jo itsessään niitä paremmin kestävä lajike, tarvitsevat ne kuitenkin omat aineensa. Huomattavaa on se, että samat monikansalliset yhtiöt myyvät siemeniä, sekä vain niiden kanssa toimivia tuholaistorjunta-aineita. Tällä tavalla on monissa alikehittyneissä maissa saatu jo köyhät tuottajat vieläkin suurempaan ahdinkoon. Kaikki lajikkeet eivät tuota myöskään itse siemenviljaa, vaan uudet siemenet on ostettava joka kerta uudelleen. Kyseessä on siis kaupallinen toiminta. Ne lajikkeet, jotka pystyvät lisääntymään itse luonnossa ovat taas sitten levinneet ympäristöönsä.

Koska EU:n tutkimukset osoittavat, että GMO ei siirry eteenpäin, on tällä vaikutusta moniin asioihin. Suomessa Evira tukeutuu EU:n kantaan ja elintarviketeollisuutemme taas Eviran kantaan ja kauppa teollisuuden kantaan. Tämä aiheuttaa myös sen, että jos possun GMO rehu ei siirry possunlihaan, ei kyseisen possun lihaan tarvitse laittaa mainintaa GMO:sta, koska sitähän ei tämän kannan mukaan ole possunlihassa. Sama koskee maitoa. Eli GMO rehulla syötetyn lehmän lihaan tai maitoon ei ole siirtynyt geenimuunneltua ainesosaa. Tämä asia vaikuttaa siis pakkausmerkintöihin. Jos ainesosaa ei ole niin sitä ei voi myöskään merkitä, sillä pakkaukseen ei saa merkitä mainintaa ainesosasta, jota siinä ei ole. Sokeriton Sisukin muuttui sokton Sisuksi! Uskokoon kuka haluaa! GMO-vastaisissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että esim. GMO-tomaatti saattaa allergisoida kala-allergisia, koska siihen on lisätty turskan kylmän sietämistä parantava geeni. Vapaaehtoinen merkintä on kuitenkin mahdollinen ja kuluttajien tulee sellainen vaatia!

Olin juuri aloittanut MTK:ssa työni kun tuottajajärjestö antoi oman lausuntonsa. Lausunto perustui lähinnä kuluttajan oikeuteen tietää miten ja missä myytävänä oleva ruoka on tuotettu. Eli jos eläimet ovat saaneet GMO-rehua, tulisi se näkyä myös pakkauksissa. Tässä liiankin diplomaattisessa lausunnossa kuitenkin tuotiin esille viranomaisen vastuu ruokamme ja ympäristömme turvallisuudesta. Kyse onkin turvallisuudesta ja tästä päästään GMO:n vaikutuksiin meidän ihmisten lisäksi myös ympäristöön. Vaarana on luonnon monimuotoisuuden häviäminen sillä lajikkeet syrjäyttävät muut ja näin ollen ajan saatossa myös luonnollinen eläinkantakin heikkenee.

Meille tänne Suomeen on pystytty luomaan eräs maailman turvallisimmista ruokajärjestelmistä. Luontomme on EU jäsenmaiden puhtain ja ruoassamme on tutkitusti vähän jäämiä. Kylmät talvet pitävät tuholaiskantamme aisoissa, jolloin kaikkea ei tarvitse täysin myrkyttää. Ruokamme korkein laatutekijä on siis puhtaus ja vastuullisen ruokaketjun ja jopa älyttömän tarkan valvonnan kautta laatutekijöiden joukkoon nousee myös turvallisuus. Suomen oma kansallinen ruoan tuottaminen on vaarassa ja huoltovarmuutemme on laskevan omavaraisuuden vuoksi uhattuna. Meillä moni foorumi miettii maataloutemme tulevaisuutta. Kotimainen elintarviketeollisuuskin on riippuvainen omasta alkutuotannosta. Suomalaiselle ruoalle ollaan hakemassa brändejä ja lisäarvotekijöitä. Eikö GMO:n tuominen maahan romuttaisi koko järjestelmän luotettavuuden. Jos se tänne kerran tulee, siitä ei enää päästä eroon.

Luomuihmisenä kantani on ehdottoman GMO vastainen. Myös herranpelkoni kieltää leikkimästä jumalaa ja siitähän tässäkin on kysymys. Ihminen on halukas nyt tekemään enemmän kuin luonto sallii! Syksyllä GMO-asia on valtioneuvostossa käsittelyssä. Rinnakkaiselolaki on käytännössä täysin mahdoton ajatus sillä rinnakkaiselo tavanomaisen turvallisen tuotantomme ja premium-luomutuotantomme kanssa on mahdotonta. Suomalainen ruoka tulee olemaan aina kalliimpaa kuin kolmansissa maissa tuotettu. Jo kansallisen huoltovarmuuden vuoksi meillä on oltava oma ruoka. Eiköhän olla kerrankin kaukaa viisaita ja anneta muiden maiden "ryssiä" ja pilata omat elintarviketaloutensa. Suomalainen ruoka nousee arvoon arvaamattomaan kun sen puhtauden ja turvallisuuden rinnalla pystytään myös säilyttämään GMO-vapaus! Ruokamme arvostuksen nousun kautta myös puhdas alkutuotanto voisi saada paremmin sille kuuluvan osuuden.

Lisää aiheesta http://www.gmo-vapaa.fi/