|
Puhun työkseni suomalaisesta ruoasta ja harrastuksekseni hyvästä ruoasta. Nämä kaksi asiaa eivät kuitenkaan aina kohtaa ja joutuukin usein pohtimaan miten hyvää se suomalainen ruoka oikein on. Mikä muuten tekee ruoasta suomalaisen? Olen tänä vuonna meille kaikille tutun Joutsenlipun hallituksen puheenjohtajana ja sen toimijoillakin on pohdittavana tämä suomalaisuus ja kotimaisuus asia.
Aloitetaan helpommasta asiasta eli suomalaisesta ruoasta. Sehän ruokaa, mitä me suomalaiset päivittäin syömme. Usein kuitenkin kerrotaan ulkomaalaisille, että suomalainen keittiö on metsän riistaa, sieniä ja marjoja, maukkaita puhtaiden vesien järvikaloja ja rapuja. Tämä ruoka on ehkä sitä edustusruokaa parhaimmillaan. Riista ja jokiravut eivät ole aina "perushärmäläisen" tavoitettavissa, joko hinnan tai saatavuuden vuoksi, mutta marjoja, kaloja ja sieniä saisi kyllä ilmaiseksi kun vaan metsään tai vesille viitsisi mennä. On siis parempi todeta, että suomalainen ruoka on sitä mitä me suomalaiset ihan oikeasti syömme. Tutkimusten mukaan se on siis marinoituja broilerisuikaleita, säilykehernekeittoa, einespizzoja, makkaraa, pikaruokaa...ja laitos- ja ravintolaruokaa, sillä me suomalaiset syömme keskimäärin 153 ateriaa kodin ulkopuolella.
Kun nostan näkökulmaksi ruoan suomalaisuuden tai siis sen raaka-aineen alkuperän, voin todeta, että suomalainen ruoka on suomalaisista raaka-aineista tehtyä. Me syömme kuitenkin enemmän ja enemmän tuontiruokaa. Joku on pyrkinyt arvioimaan meidän suomalaisten syömän ruoan kotimaisuusastetta ja luvut vaihtelevat 50% ja 85% välillä. Nyt taloudellisen laskusuhdanteen aikana teollisuus joutuu käyttämään yhä edullisempia raaka-aineita sillä kuluttajat on opetettu juoksemaan halvan hinnan eikä laadun perässä. Kotimaassa tuotettu ruoka on joka tapauksessa kalliimpaa kuin kolmansissa maissa tuotettu ruoka. Tuontiraaka-aineet päätyvät helposti suurkeittiömyyntiin, sillä vähittäiskaupan puolella kuluttajia tutkitusti kiinnostaa kotimainen, alkuperältään siis suomalainen ruoka. Jos suomalainen ruoka olisi pelkästään suomalaisista raaka-aineista valmistettu, emme enää voisi kutsua Saarioisten maksalaatikkoa tai Fazerin sinistä suomalaiseksi ruoaksi - ja nehän ovat suomalaisuutta parhaasta päästä!
Tätä suomalaisen ruoan määritelmää joudun siis miettimään myös työssäni. Joudun ehkä rakentamaan määritelmää perinteisten meillä syötyjen ruokalajien kuten makaronilaatikon ja lihapullien ja uusien tulokkaiden välillä. En kuitenkaan voi millään laskea vielä sushia tai kebabia suomalaiseksi ruoaksi! Tosin onhan makaronitkin Italiasta ja lihapullat Ruotsista...Eli kaikki on meillä ollut joskus uutta. Eli riittävän pitkään meillä syöty ruokalaji muuttuu perinteiseksi suomalaiseksi ruoaksi. Raaka-ainepohjaltaan suomalainen ruoka on tehty pääosin kotimaassa tuotetuista raaka-aineista. Mutta voiko suomalaiset lihapullat tehdä tuontilihasta? No tietenkin voi.
Suomalaisen alkutuotannon puolustajana päädyn määritelmään - jotta saan tämän kirjoituksenikin päättymään - Suomalainen ruoka on pääosin meillä Suomessa tuotetuista raaka-aineista valmistettua täällä perinteiseksi tullutta ruokaa.
Kun seuraavalla kerralla syöt, mieti mitä syöt ja pohdi ateriasi raaka-aineiden suomalaisuutta sekä sitä miten perinteinen suomalainen ruokalaji on.
 |
